maanantain mietteitä

maanantaisin Sampu jaksaa huseerata itsekseen sydämensä pohjasta. Maanantaille kannattaisi siis aikatauluttaa kaikki puisevat paperihommat. Tai muuten vaan puisevat hommat, joiden hoitamiseen tarvitaan vähän aikaa, ja rauhaa. Ja yksinoikeutta tietokoneeseen. Sampu raaaaakaaaastaaa veljiään, mutta Sampu myös rakastaa maanantaita, jolloin parin päivän hurlumhein jälkeen talossa on rauha. Kun ehdottelen puistoilua, ulkoilua, tai kauppailua, saan vastaukseksi tuhahduksen, ja murinan "ei mennä". Sampuen jatkaen leikkejään. Yleisesti ottaen jaksan miehelle hohkata siitä, että lapselta E I kysytä, mennäänkö kauppaan. Vaan ilmoitetaan, että mennään kauppaan. Nyt menin törkeästi siitä, missä aita on matalin; Kun ei kerran laps halunnut lähteä liikenteeseen, niin ollaan vaan kotona... Ei viitsi raasua lähteä pakkaseen huudattamaan. Kun ei se sinne halua.

Niitä paperihommia en saanut rauhasta huolimatta tehtyä. Kas kun eilen oli maanantai; ei kai sitä nyt jaksa viikkoaan aloittaa joidenkin kelan lippulappujen täyttämisellä. Hoidetaan ne tiistaina.

Kun nyt kuitenkin, kerrankin, sain istua tietokoneella yli kahdeksan minuuttia putkeen, ilman että joku halusi katsoa valokuvia itsestään, videonpätkää itsestään kun laskee liukumäkeä kahluaaltaaseen; tuhat kertaa putkeen. Tai Nalle Puhia YouTubesta, tai muuten vaan vahingossa linkata facebook-tililleni suosituksia artikkeleista kuten "entisellä miss Suomella on raskausfinnejä" tai vaihtoehtoisesti "koko Suomen parhaiten tienaavien lista" (jes, juuri nämä linkit ovat löytyneet facebook-seinältäni) tulin selanneeksi valokuvia. Ajatuksella, että noita tarttisi vissiin joskus ihan teettääkin. Kuvia selatessa tietenkin muistot tulvivat mieleen. Voi kun pojat olivat joskus pieniä, ja söpöjä. Söpöjä ovat nytkin, mutta eivät niin pieniä. Hetkellinen haikeus. Ja toteamus; elämä on kuitenkin helpompaa vähän isompien kanssa.

Koska oli maanantai, niin minulla oli selkeästi myös henkisesti maanantai. Katse pysähtyi sairaalakuvien kohdalle; Tuossa Edward on sairaalassa, odottamassa osastolle pääsyä. Raasulla on keuhkokuume. Kahden minuutin kuluttua kuvan ottamisesta hän laatoittaa koko sänkynsä limaoksennuksesta. Tuo söpö paita pitää leikata auki, kun ei sitä muuten lapsen päältä oikein saada pois. Edward oli niin kipeä, niin kipeä. Tuossa Edward on sairaalassa, ja on hänen viisi vuotis syntymäpäivänsä. Hän ei välittänyt siitä, että hän oli sairaalassa syntymäpäivänään. Oli vain onnellinen, kun sai lahjoja, ja kakkua. Ja kaikki onnittelivat.

Topo nukkuu sängyssä; piuhat päässä. Yhdessä kainalossa pallo, toisessa kainalossa pupu. Topo ei ole tykännyt operaatiosta eeg-pipon-laitto. Raasu on kiukunnut itsestään kaikki voimat. Ja sen perään simahtanut. Nukkuu niin rauhallisen näköisenä. Muistan vasta tuolloin, että Topohan söi öisin tuttia tyyliin viisi vuotiaaksi asti. Yhdessä kuvassa Topo istuu häkkisängyn alla sairaalassa, lihapiirakkaa syöden. Kikattaen. Mennyt vissiin piirakkansa kanssa nälkäistä äitiään piiloon. Ettei joudu jakamishommiin.

Tulee eteen kuva, jossa Sampu nukkuu sängyllä piuhat päässä. Niin pienenä.  Ja makoilee tyytyväisen näköisenä sängyn päällä. Se kuva voisi näyttää ihan perusvauvakuvalta, jos ei sängynpeitto olisi liian tuttu. Sampu istuu siskoni sylissä Linnassa. Sampu turvakaukalossa, taustalla Lastenklinikan käytävä.

Voin kertoa, mitä pojille on tapahtunut, ilman suurempia tunteenpurkauksia. Voin kertoa, että Edward vietti viisi vuotis syntymäpäivänsä sairaalassa. Tai että kun hän oli kaksi vuotta, hän sai kesällä joka päivä ensiapulääkkeen. Olimme miehen kanssa ihan puolihysteerisiä. Voin kertoa sujuvasti, miten vein kuumeisen, jatkuvasti huutavan Topon Jorvin päivystykseen. Jossa lääkäri pyysi minut huoneeseensa, ja kertoi olevansa pahoillaan, mutta he epäilevät epilepsiaa. Voin kertoa, että kun Sampu oli kolme kuukautta, hän sai ensimmäiset kohtauksensa. Ja jopa hymyillen sanoa, että silloin en enää kuvitellut selviäväni. Mutta selvisinpä. Kunnes näen kuvat; kuvat tuovat takaisin sen sydäntä pakahduttavan ahdistuksen tunteen. Kun tuntuu, ettei saa happea. Maailmassa ei ole mitään muuta kuin se huonosti voiva lapsi siinä edessäsi. Ei ole eilistä, eikä huomista. On tämä hetki. Ja; tästä hetkestä on mentävä läpi. Enemmän, tai vähemmän rämpien. Mutta läpi mennään.

Fiiliskin alkaa olla itselläni varsin maanantainen. Sampu nukkuu päiväunia, (halleluja!! Meni vielä ihan itse nukkumaan, tupla-halleluja!). Voisin tehdä sitä, mitä kaikki kotona lapsiaan hoitavat äidit tekevät päivät pitkät; juoda kupin kahvia, ja lukea lehteä. Mutta vellon kuvien aiheuttamissa fiiliksissä. Ei tee mieli kahvia, ja naistenlehdet pyh; ei juuri nyt kiinnosta. Selailen kuvia, kunnes; ovikello soi. Ei kauniisti yhtä kertaa, vaan tyylillä rämpyn-rämpyn-rämpyn-nyt-otetaan-nirri-pois-ovikellolta. Jahas; veljekset E&T kotiutuvat.

Hirveä riisumisrumba. Topo yrittä juosta taas vaihteeksi olohuoneeseen toppavaatteet päällä, lumet sisään tuoden. Edward selittää siitä, miten hän ei tänään mene kouluun. Että nyt hänellä on loma. Yritän houkutella Topoa eteiseen riisumaan, ja samalla antaa Edwardille ohjeita siitä, miten vaatteet pitää laittaa omille paikoilleen. Edward kuittaa "kyllä äiti, minä laitan". Ja heittää kaiken keoksi lattialle. Saan Topon riisuttua. Vaatteiden paikoilleen laittamisralli. Jota seuraa käsienpesuralli. Ja...

Topo avaa jääkaapin, ottaa sieltä paketin nakkeja. Hakee lautasen. Laittaa lautaselle kolme nakkia, ja ojentaa lautasen minulle, sanoen katsellaan "lämmitä ne". Ja minä olen onnellinen, ja niin ylpeä; se otti lautasen! Ja se otti paketista vain kolme nakkia. Ja se laittoi ne nakit siihen lautaselle. Tekisi mieli avata ovi, ja huutaa koko naapurustolle; ensimmäisen kerran ikinä Topo otti lautasen! Mitätön askel ihmiskunnalle, elämää suurempi askel meille. Meidän prodigy. Maanantai-fiilis vaihtui sekunnissa super-maanantai-fiilikseksi. Pussaan Topoa ehkä sata kertaa. Ja Topo kikattaa. Ja on onnellinen. Kuten minä.

P.S Topo on lanseerannut veljilleenkin uuden tavan katsella tv:tä. Sitä pitää tehdä pomppien. Kun tv:ssä pyörii kaikkien yhteinen suosikkileffa, talo tärisee kaikesta hyppimisestä. Päiväjumppa; check.